Muistolauseet

501

Pois murheet, huolet raukeaa, kun taivaan portit aukeaa. 

502

Jeesus saapui, käteen tarttui, uupunehen kotiin vei.

503

On hiljainen taivaanranta, eikä lintujen laulu soi.

504

Ei kuoleman tarkoitusta aina ymmärtää voi.

505

Hiljaa tarttui käsi Herran käteen väsyneen Hiljaa siirtyi sielu lepoon jäiseen.

506

On siellä ikuinen kesän maa sydän uupunut levätä saa.

507

Kaunis on kuunnella kutsua luojan, nukkua pois, kun jo uupunut on.  

508

Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään, virvoittavien vetten tykö Hän minut johdattaa. (Ps. 23:2)

509

Elon tuskat häipyy usvan taa, nuku ikiunta rauhaisaa.

510

Päättyi pitkä kaari elon, väsynyt on saanut levon.

511

Nuku unta rauhaisaa.

512

Jätit meille muiston, niin valoisan, niin kauniin, rakkaan ja hyvän.

513

Niin hiljaa enkeli kulkua johti, elon virran valkeita rantoja kohti.

514

Suuri oppaamme tuntevi kyllä joka ikisen askeleen.

515

Hänen kätensä meillä on yllä, kun kutsuvi kirkkauteen.

516

Muistoista aika rakentaa lohdutuksen.

517

Poissa on tuska, ohi on arki ja työ, purjehdus on päättynyt.

518

Vain lempeät mainingit rantaan lyö, Isän kotiin matkaaja palaa.

519

Kun pitkän elämän elää saa voi rauhassa nukahtaa.

520

Kun kaikki on valmista, tehty työ on edessä rauhaisa yö.

521

Mitä tummempi taivas, sitä kirkkaammat tähdet.

522

Mitä suurempi suru, sitä lähempänä Jumala.

523

Suru on se miten me muistamme ilon.

524

Tummien puitten välistä pilkottaa auringon valaiseman merenselän kimaltavat kyyneleet.

525

Aikamme on lyhyt, syttyvä, sammuva kuin liekki.

526

Elo mainen kun iltaan raukes, oli tyyntä ja rauhaista niin.

527

Joku portti vain hiljaa aukes ja se iäks suljettiin. 

528

Nuku rauhassa Äiti kulta tyyntä on Tuonen mailla.

529

Hän, joka antaa surun antaa myös lohdutuksen.

530

Jätti jäljen ihanan, kaaren kauniin, loistavan, lensi syliin Jumalan.

531

Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään.  (Luuk. 2:29)

532

Niin lyhyt oli sulla elämän tie, ei katso tuoni kenet se vie.

533

Se oli määräys Korkeimmalta, vaikka se tuntuu raskahalta.

534

Kauniit muistot eivät koskaan kuole, eivätkä milloinkaan jätä yksin.

535

Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. (Ps. 23:1)

536

Pääsit sinne missä on rauha, missä on ikikirkkaus.   

537

Herra on antanut meille elämän, Hänen kädessään on myös lähtömme hetki.

538

Lähdit ystävä valon maahan.